Rehearsals for a Revolution
Cannesissa palkittu dokumentti käärii Iranin veristä lähihistoriaa auki ennenäkemättömän kuvamateriaalin ja henkilökohtaisten muistojen kautta.
Yhden määritelmän mukaan hulluutta on se, että tekee saman asian uudelleen ja uudelleen, mutta odottaa eri lopputulosta. Sukupolvi toisensa perään kaduille mieltään osoittamaan lähteviä iranilaisia ei kuitenkaan voi diagnosoida mielisairaudesta. Toki nykymaailmassa toivolle varmasti liikenisi oma tautiluokitus.
Vuonna 1979 perustetun islamilaisen tasavallan taival on ollut verinen. Autoritäärinen hallitus on tukistanut jokaista kansannousun kuiskausta yhä raaemmaksi käyvillä otteilla, joiden voimakkuus näkyy vain arvioiden kuolleiden määrästä kasvaessa ensin yksittäisistä satoihin, sitten tuhansiin ja lopulta kymmeniin tuhansiin.
Cannesin elokuvajuhlilla parhaan dokumentin L’Œil d’or -palkinnon pokannut Pegah Ahangarani ei kuitenkaan pelaa pelkillä numeroilla. Hän luo katsauksen Iranin veriseen lähihistoriaan omien sekä lähipiirinsä kokemusten kautta. Historiankulku ja yksilötarinat kietoutuvat toisiinsa, koska ne ovat erottamattomia: suru on tuttu kyläilijä jokaisessa iranilaisperheessä.
Ahangarani juoksuttaa lumoavasti tarinaa toivosta pettymykseen ja takaisin. Henkilökohtaisesta arkistosta, uutispätkistä, kännykkävideoista ja perheen valokuvista koostuva kuvamateriaali sekä hengästyttää että naulitsee. Varoituksena, että paikoin kuvasto käy yhtä väkivaltaiseksi kuin sen näyttämä todellisuus.
Minna Saarinen
Näytökset
-
Maxim 2Pe 18.9. klo 18.15–19.5095 min, 1/3
-
Kino Engel 1La 26.9. klo 21.00–22.3595 min, 2/3
-
Kino Engel 1Su 27.9. klo 16.30–18.0595 min, 3/3