Love Is the Devil: Study for a Portrait of Francis Bacon
Upea elämäkertaelokuva taidemaalari Francis Baconista (Derek Jacobi) kuvaa taiteen tekemisen paloa ja intohimoista, mutta repivää rakkaussuhdetta pikkunilkki George Dyerin (Daniel Craig) kanssa. Tilda Swinton räväyttää sivuosassa kuuluisan Colony Room -ryyppyluolan ronskina emäntänä.
Elokuva alkaa Francis Baconin (Derek Jacobi) uran huippuhetkestä, hänen suurimman näyttelynsä avajaisista Pariisin Grand Palais’ssa vuonna 1971. Samaan aikaan kun Baconia juhlitaan, hänen rakastajansa George Dyer (Daniel Craig) nielee hotellihuoneessa kuolettavan lääkecocktailin. George vajoaa koomaan ja elokuva palaa seitsemän vuoden taakse, jolloin hän putosi Baconin elämään – murtauduttuaan taiteilijan ateljeehen kattoluukun kautta. Bacon ei kutsunut poliiseja vaan pyysi Dyerin sänkyynsä ja antoi tämän ottaa kaiken mitä halusi.
Bacon esittelee George Dyerin seurapiirilleen Sohon Colony Room -ryyppyluolassa, jota emännöi ronski Muriel Belcher (Tilda Swinton). Bacon on sängyssä masokisti, tunne-elämän alueella sadisti. Suhteen alussa Dyerin moraalittomuus ja viattomuus viehättävät Baconia, mutta kyllästyminen tuo mukanaan julman vähättelyn ja hylkäämisen.
Love is the Devil rikkoo rohkeasti taiteilijamuotokuvien perinnettä. John Maybury (Remembrance of Things Fast, R&A 1994) ei taaskaan kaihda provokaatiota eikä kokeilua. Maybury ei saanut Francis Baconin kuolinpesältä lupaa näyttää Baconin tauluja tai siteerata tämän tekstejä. Hän joutui kehittämään kuvailmaisun, joka lähenee Baconin kalmanhajuisia ja raadollisia maalauksia itsenäisin keinoin.
Mayburyn ja Baconin synteesi on tuottanut uljaan groteskin kuvamaailman. Mukana on paljon Baconin taiteesta tuttuja aiheita: kolmiosaisia muotokuvia, toisiinsa kouristuneita vartaloita ja verisiä uninäkyjä. Tiivis musiikki- ja äänimaailma on Oscar-palkitun Ryuichi Sakamoton työtä. Derek Jacobi heittäytyy vimmaisesti rooliinsa, joka ei peittele Baconin pimeämpiä puolia.
Pekka Lanerva
Traileri
