Tummasävyinen monologi huvittaa shorts-trailerissa

Still R&A Shorts -trailerista.

Vuoden 2022 shorts-trailerin ohjaaja Anna Brotkin kertoo halunneensa kokeilla, voisiko monesti vakavaan visuaalisuteen pohjautuva traileri ollakin hauska kohtaus. Näin syntyi traileri, jonka keskiössä on veitsenterävä dialogi. 

Toisin ajateltu traileri

Värikkääseen haalariin pukeutunut päähenkilö (Elias Salonen) valmistautuu kuvauksiin. Samalla hän alkaa avata maskeeraajalle (Erina Giuseppe Francesco) hahmonsa taustoja. Kuvausryhmän jäsenten päät alkavat kääntyillä, kun päähenkilön monologi alkaa saada tummempia ja tummempia sävyjä. Trailerin ohjaaja, tuottaja ja käsikirjoittaja Anna Brotkin kertoo huomanneensa, että trailerit perustuvat usein vakavaan visuaaliseen tunnelmointiin. Tästä syntyi idea ohjata traileri, jonka juju onkin dialogissa.

Lähdin liikkeelle näyttelijä-päähenkilöstä, ja ajatuksesta että voisiko tässä toimia joku metataso mainostrailerin tekemisestä”, kertoo Brotkin.

Traileri sijoittuu kuvaustilanteeseen, hetkeen ennen viimeisiä puuterin silauksia ja klaffin iskua. Brotkin kertoo pohtineensa muutamaa mahdollista skenaariota lokaatiolle, mutta päätyneensä lopulta ensimmäiseen. Kuvausryhmä toimii ikään kuin yleisönä retostelevalle päähenkilölle. Komedia syntyy päähenkilön ja yleisön vuorovaikutuksessa. Brotkinille ominaiseen tyyliin dialogi on napakkaa, terävää ja viittausten läpäisemää. 

Ehkä me kaikki tiedetään jostain tuttavapiiristämme sellanen provokatiivinen ihminen, joka tykkää sanoa jotain vähän kontroversiaalia ja katsoa miten muut reagoi ja ehkä nauttii niistä reaktioista.

Pöyhkeilijä vai paloittelusurmaaja?

Aiemmissa haastatteluissa Brotkin on kertonut salakuuntelevansa ihmisiä potentiaalista dialogia varten. Herää kysymys, kehen pohjautuu trailerin päähenkilön hahmo? 

“Ehkä me kaikki tiedetään jostain tuttavapiiristämme sellanen provokatiivinen ihminen, joka tykkää sanoa jotain vähän kontroversiaalia ja katsoa miten muut reagoi ja ehkä nauttii niistä reaktioista.”

Brotkin kuvaa päähenkilöä ärsyttäväksi, juuri niin ärsyttäväksi, että häntä sietää minuutin trailerin verran. Brotkin kertoo myös halunneensa jättää katsojalle hieman ristiriitaisen olon.

“Halusin leikitellä sillä, että voisiko hahmo olla samaan aikaan hauska ja samaan aikaan vähän kuumottava. Sellainen, että katsojan miettisi, että voisiko tuo paloitella jonkun oikeasti… Että kai se on läppä? Onko se läppä?”

Traileri liikkuu useassa eri tasossa niin tässä päähenkilön omassa hahmokuvitelmassa, kuvaustilanteessa kuin kuvausten lopputuloksessa. 

Yhden lisätason kokonaisuuteen tuo myös päähenkilön värikäs haalari. 

“Mietimme, että olisiko se voinut olla joku todella basic asu, mutta sitten tuli sellanen olo, että ehkä se on niinkun vielä hauskempaa, että päähenkilö viittaa omaan hahmoonsa, että “tää on ihan tällanen tavallinen vaan”, mutta hänellä onkin sellainen “katsokaa minua” -haalari päällä. Eli sekään ei ole ihan totta.”

Ei ole ihan jokapäiväistä, että joku fanittaa festaria.

Todellisuutta liikauttava elokuvakokemus 

Brotkin kuvaa suhdettaan Rakkautta & Anarkiaa -festivaaliin lämpimäksi. Hänen lyhytelokuviaan on ollut osana ohjelmistoa, ja hän on myös toiminut Kotimaisen Kilpailun tuomaristossa. Brotkin kertoo myös kiinnittäneensä huomiota festivaalin uskolliseen fanikuntaan: 

“Kyllähän se vankka fanikunta kertoo, että on onnistuttu jossakin erityisessä. Ei ole ihan jokapäiväistä, että joku fanittaa festaria.”

Brotkin kertoo myös itse nähneensä festivaaleilla lukuisia hyviä elokuvia. Rakkautta & Anarkiaa on eräänlainen laadun ja yllätyksen tae. Ohjelmiston yllätyksellisyys tuo tunteen katsojan arvostamisesta.  

Muistellessaan menneiden vuosien festivaalikokemuksia Brotkin pohtii elokuvan mahdollisuutta liikauttaa todellisuutta hieman erilaiseen asentoon.

 “Muistan, että olin käynyt katsomassa Ruben Östlundinin The Squaren (R&A 2018). Kun tulin sieltä ulos, niin maailma näyttäytyi vähän erilaisena. Joskus käy niin, kun näkee jonkun hyvän elokuvan. Se oli yksi sellainen elokuva. Ne ovat ihania hetkiä. Tulee sellainen olo, että on vähän eri ihminen kuin ennen elokuvaa. Ulkona näyttää tai kuulostaa ihan erilaiselta tai valo on jotenkin erilainen.” 

Tervetuloa elokuviin.