Kuka on kaikkien aikojen eniten esitetty R&A-ohjaaja? – “Käsittämättömän tuottelias tyyppi!”
Rakkautta & Anarkiaa on yli kolmekymmentävuotisen historiansa aikana esittänyt lukuisilta ohjaajilta useampia kuin vain yhden elokuvan. Maratontaulukkomme paljastaa esitetyimmät ohjaajat. Mukana myös suoraa puhetta festivaalin taiteelliselta johtajalta Pekka Lanervalta – ja uusi ohjelmistopaljastus!
R&A-elokuva on tunnettu ja tunnustettu käsite. Intensiivinen, kokeellinen, rajoja rikkova? Käsite saa määrittelijästä riippuen erilaisen sisällön. Festivaalin alkuperäisessä järjestäjänelikossa vaikuttanut Eija Niskanen kertoo R&A:n historiateoksessa 30 vuotta rakkautta ja anarkiaa seuraavasti:
“Meillä kaikilla oli aika selvä käsitys siitä, mitä on Rakkautta & Anarkiaa -tyyli. Se ei ole pelkästään sitä, että juonessa on rakkautta ja anarkiaa tai että rikotaan jotain. Kyse saattoi olla aiemman elokuvakerronnan rakenteen rikkomisesta. R&A-elokuvan piti olla visuaalisesti vähän erilainen, ei sliipattua ja selkeää klassista elokuvaa.”
R&A-elokuvia ohjaavat luonnollisesti R&A-ohjaajat. Vuodesta 1988 lähtien heitä on kertynyt satoja, ehkä jopa tuhansia. Tietyt nimet esiintyvät ohjelmistossa vuodesta toiseen. Kävimme läpi historiaa ja kokosimme tietojen pohjalta Rakkautta & Anarkiaa -ohjaajien maratontaulukon.
Ohjaajat on lueteltu tilastossa sen mukaan, kuinka monta eri elokuvaa heiltä on R&A:ssa esitetty. Festivaalin taiteellinen johtaja Pekka Lanerva kertoo tuoreeltaan alla esitellyn tilastohistorian tuottamista ensivaikutelmista.
Alla maratontaulukkomme kahdenkymmenen kärki, olkaapa hyvät!
SIJAT 20. – 13.
8 ELOKUVAA
Hayao Miyazaki
Ken Russell
Lars von Trier
Olivier Assayas
Park Chan-wook
Richard Linklater
Spike Lee
Tsui Hark
”Miyazaki oli todellinen löytö. Eija [Niskanen] oli nähnyt PORCO ROSSON, ja se esitettiin ensimmäisenä jo 1993. Mutta PRINSESSA MONONOKE räjäytti pankin vuonna 2001. Itse näin sen Berlinalessa, päädyin vahingossa saksaksi dubattuun näytökseen. Saksan taitoni ei ole häävi, mutta ymmärsin että nyt ollaan poikkeuksellisen elokuvan äärellä. Miyazakia on yritetty saada vieraaksi vuosien ajan, mutta valitettavasti hän ei juuri matkustele. Poika Goro Miyazaki pistäytyi vuonna 2007.”
”Spike Lee oli myös festarin oma löytö Suomeen. Hänen leffansa todella osuivat ajan hermoon 1980-luvun lopussa ja 1990-luvulla. Oli aika mahtavaa, kun hänet saatiin käymään myös paikan päällä. Spike Leen tuoreisiin hyveisiin lukeutuu toki myös Juho Kuosmasen palkitseminen Cannesissa. Hän on tervetullut uudestaan koska tahansa!”
SIJA 12.
9 ELOKUVAA
John Boorman
”Ei näistä ohjaajista kukaan sinänsä tunnu vanhentuneelta, osa on toki vahvemmin aikansa lapsia. Boorman oli konkreettisesti vanha jo kun tuli vieraaksi 1990, jolloin häneltä näytettiin yhdeksän leffaa. Myöhemmin yritettiin kovasti saada näytettäväksi Alamaailman kenraalia, mutta ei saatu.”
SIJAT 11. – 9.
10 ELOKUVAA
Abel Ferrara
Gus Van Sant
John Woo
”Ferraralta esitettiin viimeisin elokuva R&A:ssa vuonna 2017. Tommaso olisi ollut mahdollinen 2019 ja mikä se toinen oli, Siberia. Mutta ei, ihan naurettavaa menoa. Willem Dafoe ikääntyvänä taiteilijana luomiskriisissä, ei näitä vain jaksa.”
”Onpa iso määrä leffoja Gus Van Santiltakin, en olisi arvannut. ELEPHANT (R&A 2003) oli kyllä tosi hieno leffa.”
”Aika yllättävää jälkeenpäin, että John Woo tuli vieraaksi. Hän tuli Suomeen esittelemään uutta amerikkalaista ohjaustyötään HARD TARGETIA (R&A 1993), ja oli silminnähden liikuttunut että yleisö oli niin perehtynyt ja innostunut myös hänen varhaisemmasta Hongkong-tuotannostaan.”
SIJA 8.
11 ELOKUVAA
Takeshi Kitano
”Takeshi Kitano taitaa viettää jo ansaittuja eläkepäiviä.”
SIJAT 7. – 4.
13 ELOKUVAA
Claire Denis
Kim Ki-duk
Michael Winterbottom
Rosa von Praunheim
”Claire Denis on ensimmäinen ja ainoa nainen tässä ryhmässä, noloa kyllä. Jonkinlainen aikansa kuva tämäkin. Naisohjaajia esitettiin jo varhaisilla festareilla ja olihan meillä jo heti ekana vuonna tasapainoinen sukupuolijakauma, mutta aikaisemmin monet naisohjaajat vaihtoivat – tai joutuivat vaihtamaan – alaa eivätkä päässeet tekemään vastaavaan tahtiin kuin miehet. Denis on upea auteur-ohjaaja, jonka elokuvat erottaa heti. Denisin esityshistoria festareilla on pitkä, edelle taitaa mennä vain Spike Lee. Denisin näyttäminen alkoi CHOCOLATISTA vuonna 1990 ja toistaiseksi viimeisin esitys on vuodelta 2019, jolloin Denisiltä näytettiin kolme leffaa.”
”Kim Ki-duk on toinen auteur. Hänen tähtensä himmeni viime vuosina jo ennen kuolemaansa.”
”Winterbottomin leffoja on esitetty meillä yllättävän paljon, en olisi arvannut että noin monta on näytetty. Mielikuviin vaikuttaa varmasti sekin, että Winterbottom ei ole mikään varsinainen tavaramerkki-auteur – elokuvat ovat keskenään aika erilaisia.”
”Rosa von Praunheim oli tosi pinnalla 1990-luvulla. Hän oli ekoja eurooppalaisia ohjaajia, joka teki gay-kulttuuria sisältäpäin kuvaavia leffoja. Festarin alkuaikoina näytettiin paljon yhteen ohjaajaan keskittyviä sarjoja ja suoranaisia retrospektiivejä, kun myöhemmin painotus on ollut selkeämmin uudessa elokuvassa. Toki tuolloin pääsimme esittelemään Suomessa entuudestaan tuntemattomia ohjaajia, jolloin halusimme näyttää heiltä kaiken, mikä oli siihen mennessä missattu.”
SIJA 3.
14 ELOKUVAA
Andy Warhol
”Tämä on hauska muistutus, siis että tällaisia erittäin laajoja retrospektiivejäkin on esitetty. Kaikki 14 elokuvaa esitettiin yhtenä vuonna, vuonna 1995.”
SIJA 2.
15 ELOKUVAA
Derek Jarman
”Derek Jarman oli tosi kova tekijä 1980-luvulla ja 1990-luvun alussa. Jarman teki hienoja musiikkivideoita Pet Shop Boysille ja The Smithsille ja tosi kokeilevia leffoja, kuten BLUE (R&A 1994). Toisaalta CARAVAGGIO (R&A 1988) ja Wittgenstein olivat helpohkoja elämäkertaelokuvia. Jarmanin esittäminen R&A:ssa katkesi miehen kuolemaan, muuten esittäisimme varmaan vieläkin. Jäähyväiset Jarmanille jätettiin Bluen yhteydessä 1994 esitetyllä Ken McMullenin Jarman-muotokuvalla THERE WE ARE, JOHN…”
SIJA 1.
20 ELOKUVAA
Takashi Miike
”Takashi Miike on käsittämättömän tuottelias tyyppi. On uskomatonta, että on ollut ylipäänsä mahdollista esittää kaksikymmentä eri elokuvaa yhdeltä ja samalta ohjaajalta. Hän ohjaa edelleen, nykyään tosin enemmän suoratoiston puolelle, jossa rahoitus on ilmeisesti helpompi järjestää kuntoon.”
”Aasia-painotteisuus on ollut meillä aina vahva, ja on sitä edelleen. Sillä suunnalla on tullut kyllä myös isoja pettymyksiä. Bong Joon-hon Parasite jäi kaivelemaan, kun heti Cannesissa näki että tässä on festarin paras leffa. Kotimaisen levityksen aikataulukuviot vain ovat sellaisia. Myös ulkomaiset oikeudet ovat joskus kiven takana. Aasiassa on lafkoja, jotka eivät vastaa eurooppalaiseen numeroon, jos puhelu ei tule Cannesista tai Venetsiasta.”
”Useampi näistä ohjaajista tekee vielä leffoja ja voi vielä nousta listalla. Mutta kyllä Miike taitaa olla tavoittamattomissa.”
Yksi muutos taulukkoon on tulossa, sillä Spike Lee nousee yhdeksän R&A-elokuvan ohjaajaksi John Boormanin rinnalle: Leen tuore ohjaus, konserttitaltiointi DAVID BYRNE’S AMERICAN UTOPIA esitetään vuoden 2021 Rakkautta & Anarkiaa -festivaalilla!
Teksti: Pyry Waltari
