Rashaad Ernesto Greenin ohjaaman ja yhdessä Zora Howardin kanssa käsikirjoittaman Prematuren keskiössä on mustan nuoren naisen kasvu ja nautinto. Rehellisyydellään sykähdyttävä elokuva nähdään Rakkautta & Anarkiaa -festivaalilla syyskuussa.
Harlem, New York. Porottava kesäaurinko saa kukat kukkimaan ja kimalaiset liikkeelle. Vaikka rakkaus ja seksi ovat kaikkien huulilla aina ikätovereista isovanhempiin, 17-vuotias Ayanna (Zora Howard) on päättänyt viettää viimeisen kesänsä ennen collegeen lähtemistä runouteensa ja ystäviinsä keskittyen. Mutta sitten hän tapaa komean ja herkkyydessään viehättävän Isaiahin (Joshua Boone).
Rashaad Ernesto Greenin ohjaama ja yhdessä Ayannaa esittävän näyttelijä-runoilija Zora Howardin kanssa käsikirjoittama Premature kuvaa päähenkilöiden välille syttyvää nuorta rakkautta kipeän rehellisesti. Se on epävarman itsevarmaa kehonkieltä, vuoroin runouden ja musiikin, vuoroin riitelyn muodon ottavia kiihkeitä tunteita. Sillä aikaa, kun intohimoiset kohtaukset parin välillä viipyilevät, taustalla kesä kiitää kohti syksyä.
Harvoin näkee elokuvaa, jonka viemäksi musta katsoja saa heittäytyä ja unohtaa maailman olevan kahtia jaettu valkoisuuteen ja toiseuteen.
Harvoin näkee elokuvaa, jonka viemäksi musta katsoja saa heittäytyä ja unohtaa maailman olevan jaettu kahtia valkoisuuteen ja toiseuteen. Greenin ja Howardin yhteisteos tiedostaa syrjivien yhteiskuntarakenteiden vaikutuksen mustan nuoren maailmaan, mutta rotukeskustelua ei alleviivata. Ajankohtainen diskurssi kietoutuu sulokkaan vaivatta ensirakkauden ja aikuistumisen ajattomiin ja universaaleihin aiheisiin. Siksi vaikka Premature ankkuroituu 2010-luvun Harlemin katukuvaan, elokuvan maisemien ulkopuolellakin varttunut katsoja voi löytää samastumisen kohtia siitä, millaisia tunteita ja tilanteita aikuisuuden kynnyksellä joutuu kohtaamaan.
Harvassa ovat myöskin elokuvat, jotka on nimetty niin onnistuneesti kuin Premature. Ennenaikainen, epäkypsä, kasvuikäinen, hätiköity – sanalle voi löytää ainakin puolenkymmentä erilaista merkitystä, ja jokaisen niistä pohtiminen avaa uuden näkökulman elokuvan tapahtumiin ja teemoihin. Kiinnostavaa on, että teokselle harkittiin myös nimeä Harlem, My Love. Vaihtoehdoista eittämättä moniulotteisemman nimen saanut täyspitkä on kaima Greenin vuonna 2008 ohjaamalle temaattisesti samankaltaiselle lyhytelokuvalle, jonka pääosassa nähdään nuori Howard.
Kaiken keskellä on Ayannan nautinto, Ayannan kasvu ja Ayannan tulevaisuus.
Pehmeän rakeiselle 16 millimetrin filmille kuvattu Premature kerrotaan intiimisti kuin Ayannan päiväkirjan sivuilta. Vaikka elokuvan on ohjannut mies, tarina on tarkoin rajattu juuri mustan naisenalun perspektiiviin ja näytöksiä tahdittavat Howardin elokuvaa varten kirjoittamat runonsäkeet. Kaiken keskellä on Ayannan nautinto, Ayannan kasvu ja Ayannan tulevaisuus. Intohimoiseen kesään mahtuukin sydämentykytyksen lisäksi oppitunteja kaverirakkaudesta, äidinrakkaudesta ja itsensä rakastamisesta.
Teksti: Victoria Odum