The Writer Who Hated the Swedish Language
Kiehtova dokumentti ruotsinsuomalaisesta kirjailija Antti Jalavasta, joka kirjoitti ensimmäisten joukossa kokemuksistaan maahanmuuttajana Ruotsissa.
“Aluksi kaikki oli hyvin. Ihmisillä oli hienot vaatteet ja hampaat suussa. Ei ollut sotainvalideja. Töitä oli niin paljon kuin vain halusi tehdä.”
Näin ruotsinsuomalainen kirjailija Antti Jalava kuvaa arkistohaastattelussa onnenmaata Ruotsia, jonne perheineen muutti 10-vuotiaana.
Pian kävi ilmi, että suomalaiset olivat vain helppoa työvoimaa, ja heidän lastensa odotettiin pikaisesti sulautuvan ruotsalaiseen yhteiskuntaan. Suomea ei saanut puhua ja pilkka ja kiusaaminen piti vain hyväksyä.
Jalava tunsi koko elämänsä paikattomuutta. Häneltä oli äidinkielen myötä riistetty lapsuus ja juuret. Oli häpeä olla suomalainen, ja jäljet piti peittää mahdollisimman hyvin. Tämän tunteen jakaa moni maahanmuuttaja myös nykypäivän Ruotsissa. Kuten näytelmäkirjailija Athena Farrokhzad dokumentissa toteaa, vuonna 1981 ilmestynyt läpimurtoromaani Asfalttikukka voisi kertoa minkä tahansa 2020-luvun maahanmuuttajaryhmän kokemuksista. Se kertoo paljon ruotsalaisen yhteiskunnan jatkuvista asenneongelmista.
Jalava ei ollut kaksikielinen, vaan hänellä ei ollut mitään identiteettiä tukevaa kieltä. Hän päätyi kirjoittamaan ruotsiksi, jota hänet oli pakotettu käyttämään. Millaista on kirjoittaa vihamielisellä kielellä itselleen läheisistä asioista? Karin Töttermanin ja Lina Purasen dokumentti kuvaa terävästi sitä, miten yhteiskunta vieraannuttaa ja lopulta murtaa kirjallisen lahjakkuuden.
Mirkka Maikola
Yhteistyössä
