My Eternal Summer
Teini-ikäisen Fannyn ja hänen vanhempiensa ihanan kiireetöntä kesää varjostaa tieto siitä, että tämä kesä on äidin viimeinen.
16-vuotias Fanny (Kaya Toft Loholt) on päättänyt peruskoulun, mutta kavereiden kanssa juhlimisen sijaan hän lähtee kesähuvilalle vanhempiensa kanssa. Fannyn äiti on kuolemansairas, ja perhe täyttää hänen toiveensa viimeisestä yhteisestä kesästä. Yhtäkkiä aikaa on niin vähän ja väistämätöntä odottaessa sitä on loputtomiin.
Tanskalaisen Sylvia Le Fanun esikoiselokuva on hienovarainen ja surullisenhaikea kuvaus perhesuhteista. Fanny painottelee oman nuoruuden voimakkuutensa ja äidin hiipuvien voimien välillä. Hänen on vaikea hyväksyä muuttuva tilanne, ja teini-iän epävarmuus ja kiihkeys tekevät ihmissuhteista teräviä. Kolmen hengen perheyksikkö on hajoamassa, ja hän ei hahmota omaa paikkaansa ja identiteettiään tulevassa.
Elokuva kuvaa osuvasti kuoleman absurdiutta. Miksi maailma kulkee eteenpäin ja jättää noin vain kyydistään rakastetun ihmisen? Kuoleva elää hidastuvassa ajassa, jossa muistot ja mennyt elämä ovat jälleen läsnä. Läheiset joutuvat päästämään irti, koska heidän elämänsä vaatii eteenpäin katsomista ja tulevaisuutta rakentavaa toimintaa. Huvilalla perhettä ympäröivät kaikki hetki sitten vielä käyttöesineinä olleet tavarat, jotka nyt ovat museoesineitä menneistä hyvistä ajoista. Pian mikään ei ole enää kuin ennen. Le Fanun elokuva viestii dramaattisten sanojen sijaan henkilöhahmojen koruttomalla läsnäololla. Aika virtaa kesäisessä merimaisemassa ja antaa lempeästi tilaa surulle.
Mirkka Maikola
Traileri
Yhteistyössä
