Harvest

Skotlantilaisessa merenrantakylässä pelätään nälänhätää, koska vuoden satokausi on epäonnistunut. Tähän voidaan suhtautua kolmella tavalla. Ensinnäkin voidaan varustautua pitkään matkaan anelemaan apua kaukaisilta ja äveriäiltä aatelisilta ja kuninkaallisilta. Toiseksi voidaan kuunnella paikalle sattuvia mutta epäilyttäviä muukalaisia, kartantekijää (Arinzé Kene) tai tehostushenkistä helppoheikkiä (Frank Dillane), jotka väittävät tietävänsä poppaskonstit sadon pelastamiseksi. Ja kolmanneksi voidaan purkaa oma tyytymättömyys yhteiskunnan laitapuolella kulkijaan, josta kukaan ei erityisemmin piittaa (Caleb Landry Jones). Tämän leskimiehen intresseissä on oman nahkansa vuoksi syytä saada kyläläiset kiinnittämään toimintansa jompaankumpaan muuhun keinoon.

Hienovarainen satiristi ja ihmisten käytöksen ikävämpien puolten tutkiskelija Athina Rachel Tsangari (Chevalier, R&A 2016) palaa ehkä kunnianhimoisimmalla työllään, joka tarkastelee kyläyhteisön käyttäytymistä kiipelitilanteessa ja suistumista raiteiltaan. Vaikka elokuva sijoittuu menneisyyteen, sen käsittelemä taloudellinen ahdinko ja äärikerrostunut yhteiskunta muukalaisvihamielisine ahdasmielisyyksineen kuvaa selkeän allegorisesti nykypäivääkin koettelevia ongelmia. 

Elokuvan rikas ja eläväinen luontokuvaus tuo mieleen paikoin Terrence Malickin tuotannon, paikoin 1970-luvun folk horror -kauhuelokuvat. Kuvaus kertoo omalta osaltaan tarinaa siitä, kuinka tasapaino luonnon kanssa on hankalan työn kautta ansaittava ja silti arvaamaton.

Paavo Ihalainen