R&A:n tämänvuotinen visuaalinen ilme ei jätä epäselväksi, että tänä vuonna mennään lujaa. Julisteessa revittelevä mahtipontinen heavy-mies on seikkailut sarjakuvapiirtäjä Aapo Rapin tuotannossa aiemminkin.

– Ajattelin, että tällainen barokkipröystäily näyttäisi visuaalisesti hyvältä, Rapi sanoo.

Hän kertoo saaneensa inspiraation R&A:n julisteeseen Guggenheim-keskustelusta.

– Juliste edustaa suomalaisen ääliön kummastusta tällaisen muualta tulevan ja runsaampaa, pröystäilevämpää ja hienompaa elämäntyyliä edustavan aatelismaisen hahmon edessä. Että miten eurooppalaiset osaavat pistää elämänsä koreaksi, Rapi kuvailee.

Mutta mitä musiikkia rock-kukko fiilistelee kuvassa?
– Se kuuntelee Mozartia ja Dioa. Sillä on suppeampi musiikkimaku kuin minulla, taitelija toteaa.

Aapo Rapin mielestä klassisen musiikin maestro ja Black Sabbath-taustaisen Ronnie James Dion vuonna 1982 perustama heavy-bändi edustavat ”samaa kamaa eri paketissa”.

Monen musiikkityylin mies
Vuonna 1977 syntyneen Rapin musiikkimakua on mahdotonta määritellä suppeasti.

– Reggae, surf-musiikki, punk, varhais-keski-aikainen musiikki, proge, garage, argentiinalainen tango ja etnistä musiikkia eri sunnilta, hän luettelee.

Kuten R&A:n ilmeen hahmo, myös taitelija itse on heavy-miehiä, mutta:

– Uutta heavyä en kuuntele. Raja menee siinä vuoden 1990 paikkeilla. Silloin tulivat nämä Metallican ja Guns n´ Rosesin tunnetuimat levyt ja kaikki suomalaiset rupesivat kuuntelemaan heavyä.

Taitelija kuuntelee musiikkia myös piirtäessään, mutta taustamusiikki eroaa hänen normaalista repertuaarista.

– Piirtäessä ei voi kuunnella liian haastavaa musiikkia, esimerkiksi free jazz tai proge eivät piirtämiseen sovi. Siinä pitää olla tasainen syke, mielellään sellaista instrumentaalista, tasapaksua kamaa. Ja suomenkieliset tekstit eivät sovi, ne saattavat löydä ajatukset muualle.

”Elokuvateattereissa ei näytetä oikeita elokuvia”
Millainen suhde taiteilijalla on elokuvaan?

Rapi kertoo olevansa elokuva-ystävä, mutta elokuvateattereissa ei ole tullut käytyä moneen vuoteen.

– Nykyään elokuvateattereissa ei näytetä oikeita elokuvia, vaan videoita. Orionissa käyn joskus katsomassa vanhoja klassikoita.

R&A:ssa Rapi on käynyt monena vuotena, mutta ei halua nostaa yhtä tiettyä R&A-kokemusta ylitse muiden.

– R&A:n merkki vuokravideoissa on yleensä laadun tae, mies toteaa.

Oma muija toimii inspiraationa
Rapilla on välillä niin paljon ideoita sarjakuviin, ettei hän ehdi itse piirtää kaikkea. Silloin hän saattaa antaa tekstin ja tarinan kaverille piirrettäväksi, kuten kävi sarjakuvakirjassa Kuolleiden urheilijoiden seura, jonka kuvitus Kari A. Sihvonen teki Rapin tekstin pohjalta.

Välillä Rapi myös kierrättää ja päivittää vanhoja ideoita – julisteessa revittelevä mahtipontinen heavy-mies on seikkailut sarjakuvapiirtäjä Aapo Rapin tuotannossa aiemminkin, muun muassa Kuti-nimisessä ilmaisjakelusarjakuvalehdessä.

Yksi Rapin tunnetuimmista töistä on sarjakuva-albumi Meti. Se kertoo hänen mummostaan Meeri Rapista, joka on myös merkitty albumin toiseksi tekijäksi. Vuonna 2011 kyseinen albumi oli mukana Euroopan suurimman sarjakuvafestivaalin pääsarjan kilpailussa Angoulêmen kansainvälisillä sarjakuvafestivaaleilla Ranskassa.

Mistä Aapo Rapi saa inspiraatiota taiteeseen?

– Oma muija inspiroi ja kommentoi mun juttuja. Hän tekee samanlaista työtä, tämä on sitä yhteistyötä, Rapi sanoo.