”The stronger the evil, the stronger the film.” – Alfred Hitchcock

Festivaali ilmoittaa kiinnittävänsä erityistä huomiota ohjelmakartan suunnitteluun palvellakseen massiivisen ohjelmiston skitsofreeniseen hysteriaan ajamia elokuvahulluja. Avajaiselokuvana esitetään Scott Hicksin ohjaama Shine (suom. Loisto 1995). Vanhan ylioppilastalon avajaisklubilla Dark Fantasy -yhdistys esittelee Super-8-ohjelmistoa. Festivaalin vetäjät ovat tilanneet ilmoitusluontoisesti fanfaarin säveltäjä Juhani Nuorvalalta. What’s a Nice Chord Like You Doing in a Piece Like This? on sävelletty viidelle harmonikalle.

Avajaispäivän päättää Maximissa amerikkalaisen Susan Streitfeldin feministis-eroottinen esikoiselokuva Female Perversions (1996). Festivaalilla vieraileva Streitfeld tutustuu muun muassa suomalaiseen saunakulttuuriin yhdessä elokuvan pääosaa esittävän Tilda Swintonin kanssa. Swinton on tullut festivaaliyleisölle tutuksi Derek Jarmanin elokuvien tähtenä. Ranskalaisen kirjailija-elokuvantekijä Catherine Breillat’n matkaseurana Helsingissä on puolestaan hänen pieni poikansa.

Japanilaiset animaatioseikkailut saavat oman esityssarjansa, koska eivät löydä vertaistaan muualta. “[E]i voi kuin hihkaista: Miten tämä on mahdollista?!” Tähtivaeltajan Toni Jerrman äimistelee katalogissa. Akiran isä Katsuhiro Otomo ihailee Helsingissä arkkitehtuuria ja polttelee sikareita Lappi-ravintolassa yhdessä Ghost in the Shellin (Kôkaku Kidôtai, 1995) tuottajan Shigeru Watanaben kanssa. ”Otomo kierteli kaupunkia ristiin rastiin ja kuvasi miljoona rullaa filmiä”, Pekka Lanerva muistelee. Akateemisesta kirjakaupasta tarttuu mukaan pino “järjettömän kalliita” arkkitehtuurikirjoja.

Vieraileeko brittibändi The KLF myös festivaalilla? Asiaa selvitellään kirjassa 30 vuotta rakkautta ja anarkiaa (Like 2017). Se on varmaa, että R&A saavuttaa jo toisena vuonna peräkkäin 25 000 lipun myyntirajan.