Tarina kuulostaa moneen kertaan nähdyltä. Yllättävä tapahtuma pakottaa kotoaan nuorena lähteneen tytön palaamaan. Ja kohtamaan isänsä, johon suhde on vaikea.

Tarinan tyttö on eläinlääkäriharjoittelija Clover Catto (Ellie Kendrick), joka saa kuulla veljensä Harryn kuolleen. Clover palaa perheen maitotilalle hautaamaan hänet. Samalla Cloverin on kohdattava isänsä Aubrey (David Troughton). Jota ei suostu puhuttelemaan isäksi, vaan kutsuu häntä aina etunimellä.

Aubreyn mielestä Harryn kuolema on tyhmä onnettomuus. Kukaan muu ei usko, että joku laittaisi aseen vahingossa suuhunsa ja laukaisisi. Clover haluaakin löytää syyllisen veljensä itsemurhaan. Tietää kuka olisi voinut estää sen. Välttämättä vastaukset eivät ole niitä mitkä haluaisi saada ja itseäänkin joutuu katsomaan peiliin. Tapahtumat keskittyvät maatilalle, sen pelloille ja tulvan tuhoamiin huoneisiin sekä tilapäisasumukseen talon nurkalla. Avaran taivaan alla tunteille olisi tilaan, jos ylpeys antaisi periksi näyttää ne toisille tai edes itselle.

Elokuva etenee omalla rytmillään, kiireettömästi. Katsojaa kuljetetaan Cloverin mukana, katsomassa ja kokemassa. Elämä Somersetissä, Englannin maaseudulle ei välttämättä ole helppoa. Tuhoisan tulvan jälkiä ei ole vielä saatu kaikkialta korjattua. Kura ja harmaa taivas antavat rajat Cloverin hämmennykselle ja ahdistukselle. Huolimatta surkeista kulisseista elokuva ei ole pelkästään lohduton. Joskus on pakko nauraa, vaikka väkisin.

Elokuvan hienous perustuu sen vähäeleiseen tapaan näyttää katsojalle se mitä Clover tuntee. Mitä hän saa selville veljensä kuolemasta ja isästään, ja samalla itsestään. Annetaan tilaa hiljaisuudelle, ei asiat puhumalla parane. Teot ovat ne mitkä lasketaan. Siitä huolimatta puhetta ei väheksytä, väärä sana oikeassa paikassa saattaa kertoa kaiken. Synkeydestään huolimatta THE LEVELLING ei masenna, se vain loksauttaa palaset kohdilleen.

Teksti: Iitu Möttönen