”Kaikki, mikä on ihmisen kynästä lähtöisin, on jollain tavalla mielenkiintoista ja hienoa. Varsinkin, jos se liikkuu”, sanoo animaattori Heta Okkonen.

Hänen lyhytanimaationsa VERNISSAGE ja HUOMENTA esitetään R&A:n Kotimaisen animaation helmiä -näytöksessä lauantaina 24.9.

Okkosen mielestään hyvä animaatio yllättää katsojan ja herättää ajatuksia.

”Rikastuttavaa animaatiota on ihanaa katsoa, oli se sitten rumaa tai kaunista.”

Varsinkin ulkomaiset animaatiot ovat usein visuaalisesti näyttäviä. Esimerkiksi italialainen taideanimaatio näyttää hyvin erilaiselta suomalaiseen animaation verrattuna. Okkosen mielestä yksi kotimaisen animaation tunnusmerkeistä on hykerryttävä huumori.

Alan ihmiset tulevat tutuiksi

Vielä muutama vuosi sitten ennen opiskelua Turun Taideakatemian elokuvan ja television koulutusohjelmassa Okkonen tuskin olisi osannut erottaa kotimaista animaatiota ulkomaisesta.

”Minä olen tullut ihan pensaasta tähän kouluun. En ollut silloin nähnyt yhtäkään suomalaista animaatiota,” Okkonen sanoo.

Kotimainen animaatio ei kuitenkaan ole uusi juttu. Kaksi vuotta sitten juhlittiin suomalaisen animaation satavuotista taivalta. Alan piirit ovat silti edelleen pienet. Okkosen mukaan on olemassa muutamia eri verkostoja, joiden kautta törmää toistuvasti samoihin ihmisiin. Piirit ovat kuitenkin kasvamassa.

Alalla toimivat ja siitä kiinnostuneet tapaavat vuosittain muun muassa Animatricks-elokuvafestivaaleilla Helsingissä. Kyseessä on vuodesta 2000 järjestetty maamme suurin animaatioon keskittyvä elokuvafestivaali.
Huomenta_tyttö

Taloudellista epävarmuutta

Okkonen näkee koulutuksen tärkeänä osana suomalaisen animaation tulevaisuutta. Suomessa animaatioalaa voi opiskella Turun lisäksi ainakin Aalto-yliopistossa, Helsingin Metropoliassa ja Tampereen ammattikorkeakoulussa.

”Taidealalla on jatkuva pelko siitä, ettei sen arvoa ymmärretä ja että se loppuu.”

”Monet meidän koulustamme valmistuvat ovat enemmän taideanimaation kuin kaupallisen materiaalin tekijöitä.”

Animaattorit voivat työllistyä esimerkiksi mainos- tai pelialalle. Peliala on iso ja kansainvälinen, mutta se vaatii erikoistumista. Mainosala on rahallisesti turvallisempi. Osa tekee animaatioita apurahoilla tai tilaustöinä. Jotkut päätyvät vaihtamaan alaa.

Okkonen itse ei stressaa joulukuussa häämöttävästä valmistumisestaan.

”En ole lähtenyt alalle sillä oletuksella, että tämä on kultakaivos. Teen tarjoilijan hommia opintojen ohella. Saan sillä vuokran maksettua, ja voin animoida kotona rauhassa,” hän sanoo.

”Ihanaa kun voi tehdä sitä, mistä tykkää.”

Teksti: Anna Järviluoma
Kuvat: Heta Okkonen