Pienen kulttuurialueen elokuvan nykytila ja tulevaisuus puhuttivat Pohjoismaiden neuvoston elokuvapalkintoehdokkaiden paneelissa.
Pohjoismainen kulttuuripiste järjesti yhdessä Rakkautta & Anarkiaa -festivaalin kanssa keskustelutilaisuuden, johon oli saatu osallistujia kolmesta ehdokaselokuvasta. Pitkälti tuottajista koostunut paneeli havahtui siihen, että kaikki tämänvuotiset ehdokaselokuvat ovat miesten ohjaamia tarinoita miehistä.
Pohjoisesta on vaikea ponnistaa
Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että pohjoismaiset elokuvantekijät ovat lahjakkaita ja korkeasti koulutettuja, ja pohjoismainen elokuva on paitsi kunnianhimoista myös laadukasta. Sitä tunnetaan maailmalla kuitenkin valitettavan huonosti. Pienen kulttuurialueen elokuvat jäävät vääjäämättä Hollywoodista ja suurilta kieli- ja kulttuurialueilta tulevien tuotantojen varjoon.
Pohjoismaissa valmistuneet elokuvat eivät tahdo löytää tietään edes naapurimaihin. Panelistit tarjosivat syiksi kulttuurieroja sekä puutteita markkinoinnissa. Ongelma on myös esityspaikkojen puute.
Jussi Rantamäki, Juho Kuosmanen, Mikael Rieks ja Lilja Ósk Snorradóttir keskustelemassa Pohjoismaiden neuvoston elokuvapalkintoehdokkaiden paneelissa. Kuva: Heidi Hautamäki
Tanskalaiselokuva LAND OF MINEN tuottaja Mikael Rieks piti uraansa aloittelevien elokuvaohjaajien tilannetta varsin hankalana. Alalla on nyt vaikeaa, sillä televisio vie yhä enemmän rahaa ja huomiota elokuvilta. Vain murto-osa esikoisohjaajista pääsee tekemään toisen elokuvan.
Rieksin mukaan oman äänen kypsyttely vaatisi vuosia ja useita ohjauksia. On suuri menetys pohjoismaiselle elokuvalle, jos nuoret tekijät katoavat heti esikoisohjauksen jälkeen. Rieks ehdottikin tukiohjelmia toista elokuvaansa suunnitteleville ohjaajille.
Naistekijät edelleen marginaalissa
Kaikki tämänvuotiset ehdokaselokuvat ovat miesten ohjaamia miestarinoita. Viidestä elokuvasta kolme sivuaa isä-poika-suhdetta. Kaksi elokuvaa tukeutuu historiallisiin tositapahtumiin: Land of Mine kertoo toisen maailmansodan jälkimainingeista ja HYMYILEVÄ MIES nyrkkeilijä Olli Mäestä.
Naiselokuvantekijöiden epätasa-arvoinen asema on puhuttanut viime aikoina Suomessa, ja tilanne on samansuuntainen myös muissa Pohjoismaissa. Elokuvakouluissa koulitaan lahjakkuuksia sukupuolen katsomatta, mutta jostain syystä naisohjaajilla menee uransa käynnistämiseen jopa vuosia kauemmin kuin miehillä.
”Syytä on rakenteissa, mutta myös asenteissa”, islantilaiselokuva SPARROWSIN tuottaja Lilja Ósk Snorradóttir muistutti.
Hymyilevän miehen tuottaja Jussi Rantamäki peräänkuulutti parempaa tukea, näkyvyyttä ja mahdollisuuksia naistekijöille. Rantamäen omalla Aamu-tuotantoyhtiöllä on työn alla useita naisohjaajien elokuvia.
Toisaalta myös miestarinoissa on eroja. Esimerkiksi Hymyilevän miehen pehmeähkö mieskuva poikkeaa totutusta, huomautti elokuvan ohjaaja Juho Kuosmanen.
Pohjoismaisen neuvoston elokuvapalkinto
• Vuodesta 2002 jaettu Pohjoismaiden neuvoston elokuvapalkinto on neuvoston jakamista palkinnoista uusin.
• Noin 45 000 euron suuruinen palkinto jaetaan tuottajan, ohjaajan ja käsikirjoittajan kesken.
• Palkinto myönnetään pohjoismaiseen kulttuuripiiriin kuuluvalle pitkälle elokuvalle, joka on taiteellisesti merkittävä, omaperäinen ja täysipainoinen teos. Ehdokkaita vertailtaessa asetetaan lisäksi etusijalle elokuvat, jotka ovat omaa lajityyppiään uudistavia.
• Vuoden 2016 ehdokkaat ovat Sparrows (Islanti), Land of Mine (Tanska), Louder Than Bombs (Norja), The Here After (Ruotsi) ja Hymyilevä mies (Suomi).
• Palkinto jaetaan Pohjoismaiden neuvoston istunnossa Kööpenhaminassa marraskuun alussa.
Teksti: Niina Holm