Zappa (2020)

Alex Winter (Keanu Reevesin aisapari 80-luvun kulttielokuvassa Billin ja Tedin uskomaton seikkailu) kolusi vuosien ajan Frank Zappan (1940-1993) valtavaa kotiarkistoa ja ohjasi dokumentin, joka on monin paikoin yhtä kuriton kuin kohteensa.

Kyseessä ei ole pelkkä puhuvien päiden kavalkadi kehumassa edesmennyttä mestaria, vaan dokumentti tavoittaa jotain hyvin oleellista Zappan määreitä pakenevasta estetiikasta.

Zappan tuotanto on yllättäviä siirtymiä karkeasta huumorista vaativaan orkesterimusiikkiin ja kaikkea siltä väliltä. Hän pyrki olemaan aidosti omaperäinen, ja usein myös onnistui siinä. Dokumentti ottaa kiinni Zappan erikoisesta lapsuudesta, 60-luvun villeistä vuosista, kohtuuttomasta työnarkomaniasta ja poliittisista ulostuloista.

Sen materiaalia ovat lukemattomat kotivideot, televisiohaastattelut ja keikkatallenteet, jotka välillä peittävät kohteestaan yhtä paljon kuin paljastavat. Sillä vaikka häntä pääsisi kuinka lähelle, Zappa tuntuu aina myös jäävän mysteeriksi.

Zappa oli viihteen ammattilainen ja rokkitähti, joka halveksi hittivetoista musiikkibisnestä. Orkesterinjohtajana hän vaati soittajiltaan kohtuuttoman paljon, mutta silti nämä muistelevat häntä vuosikymmentenkin jälkeen sydämeenkäyvällä lämmöllä.

Rauli Karjalainen

  • Kieli: englanti
  • Tekstitys: englanti
  • Levittäjä: Piece of Magic Entertainment
  • Kuvaus: Anghel Decca
  • Leikkaus: Mike J. Nichols
  • Musiikki: John Frizzell, Frank Zappa
  • Äänisuunnittelu: Lon Bender
  • Maskeeraus: Jorjee Douglass, Eileen Kwon, Charlotte Young

Yhteistyössä