Vitalina Varela (2019)

Portugalilaisohjaaja Pedro Costan tyyli on ainutlaatuinen. Kuva jähmettyy säännöllisesti paikoilleen, jolloin tarkasti sommitellut kompositiot muistuttavat pikemminkin äänteleviä valokuvia kuin elokuvan perimmäistä keinoa – liikkuvaa kuvaa.
 
Costan muiden elokuvien tavoin Vitalina Varela kuvaa nyt jo puretun lissabonilaisen Fontaínhasin hökkelikylän köyhyydessä ja kurjuudessa eläviä asukkeja. Hätkähdyttävän voimakkaat valon ja varjon kontrastit muistuttavat barokin chiaroscuro-maalarien tai vaikka W. Eugene Smithin kaltaisten valokuvaajien töitä.
 
Elokuva perustuu itseään esittävän amatöörinäyttelijä Vitalina Varelan elämään. Tarina on simppeli: vuosikymmeniä sitten Vitalina aviomiehineen rakensi itselleen taloa kotimaassaan Kap Verdessä. Sitten mies karkasi paremman elämän perässä Lissaboniin, eikä Vitalina kuullut hänestä sen koommin. Nyt seniori-ikään ehtinyt nainen on saapunut Lissaboniin tilinteolle. Mutta liian myöhään – mies on kuollut viikko sitten.
 
Costan lähes kokonaan yöaikaan tapahtuva elokuva kuvaa, kuinka kivikasvoinen Varela elää tätä viimeistä petosta, kaikkien aiempien ohella, gheton pimeydessä laahustaen. Se on kuin varjoissa viipyilevä runo surusta, maahanmuutosta, pettymyksestä ja katkeruudesta.
 
Santtu Karvonen

  • Kieli: portugali
  • Tekstitys: englanti
  • Levittäjä: OPTEC Sociedade Óptica Técnica
  • Kuvaus: Leonardo Simões
  • Leikkaus: João Dias, Vítor Carvalho
  • Äänisuunnittelu: João Gazua, Hugo Leitão