Tench (2019)

Joskus näyttelijöiltä kysytään, onko olemassa roolia, jota he eivät haluaisi tulkita. Tätä kysymystä on varmasti pohtinut Tenchin pääosanäyttelijä Tijmen Govaerts: Hänen roolihahmonsa Jonathan pääsee vankilasta ja palaa asumaan äitinsä luokse. Nuori mies on päättänyt aloittaa puhtaalta pöydältä, tehdä töitä ja parantua. Jonathanin ryhtiliike joutuu kuitenkin testiin, kun naapuriiin muuttaa perhe, jonka kouluikäinen tytär viettää kesäpäivät yksin ja on vailla ystävää.

Govaertsin tulkinta pedofiilisen suuntautumisensa kanssa kamppailevasta Jonathanista ei pyydä sympatiaa, mutta pakottaa miettimään, tekeekö pelkkä ajatus ihmisestä hirviön. Entä jos peto ei olekaan kauttaaltaan paha, vaan vihaa itseään, kärsii ja on toisinaan jopa samastuttava?

Aihe on tietysti tuskallinen ja ehkä siksi harvemmin elokuvissa käsitelty. Belgialainen Patrice Toye on ohjannut teoksen, jossa kompleksisen päähenkilön hartain toive on päästä vapaaksi omasta halustaan. On mainittava, että taitavasti ohjattu elokuva ei sisällä shokeeraavia tai sensaatiohakuisia kohtauksia, ne on jätetty katsojan mielikuvitukselle.
 
Eleonoora Rinnekangas

  • Alkup. nimi: Muidhond
  • Kieli: hollanti
  • Tekstitys: englanti
  • Levittäjä: Be For Films
  • Kuvaus: Richard Van Oosterhout
  • Leikkaus: Ewin Ryckaert, David Verdurme
  • Musiikki: John Parish
  • Äänisuunnittelu: Michel Schöpping
  • Lavastus: Vincent de Pater