Rose Plays Julie (2019)

Eläinlääkäriksi opiskeleva Rose (Ann Skelly) haluaa löytää hänet adoptioon luovuttaneet biologiset vanhempansa ja selvittää, millainen hän olisi saattanut olla. Kaikki ei ole paikoillaan tai hyvin, mutta Rose ei tiedä sitä vielä. Arvoitukselliset kuvat, painajaiset ja paniikki vainoavat. Rosen kasvot pysyvät marmorina, levottomuus myllertää ylidramaattisessa musiikissa sekä toden ja jonkin muun välillä hyppivässä leikkauksessa. Pelko siitä, mitä Rosen kasvoilta ei näy, vain yltyy.
 
Biologinen äiti Ellen (Orla Brady) on menestynyt näyttelijä, eikä vaikuta haluavan kohdata Rosea. Lopulta Ellen taipuu ja suostuu kertomaan, miten Rose sai alkunsa. Vastaus murtaa viimein Rosen kasvot, jotka Skelly peittää särö kerrallaan suruun kuin lammikon jäähän. Rosen ja Ellenin tarina saa yhteisen, vääjäämättömän suunnan, painajaisista tulee valvetta. Viimeinen tunti nostaa verenpainetta, ja suvantokohdat pettävät alta, kun esiin kaivettu trauma saa trillerin muodon.
 
Eläinten lopettaminen, Rosen olemassaolosta vastuussa olevan miehen työ arkeologina ja näytteleminen menneen uudelleen kertomisena kietoutuvat yhteen. Loppukohtaus on eettisesti sietämätön, ja dialogi kaiken sanottavan tuolla puolen.

Tapio Reinekoski

  • Kieli: englanti
  • Tekstitys: N/A
  • Levittäjä: Hyde Park Entertainment
  • Kuvaus: Tom Comerford
  • Leikkaus: Christine Molloy
  • Musiikki: Stephen McKeon
  • Äänisuunnittelu: Jm Finch
  • Lavastus: Emma Lowney

Yhteistyössä