Nuoren naisen muotokuva (2019)

Todellisen mestariteoksen kohtaaminen pysäyttää. Tässä sellainen on. Céline Sciamman (Girlhood, R&A 2014) neljäs pitkä elokuva ohjaajana ja käsikirjoittajana todistaa tekijänsä kypsästä, persoonallisesta äänestä. Nuoren naisen muotokuva on arvoituksellinen rakkaustarina, joka väreilee mielessä pitkään kuvien sammuttua.

1700-luvun Bretagnessa nuori muotokuvamaalari Marianne (Noémie Merlant) kutsutaan syrjäiseen aatelistaloon maalaamaan kihlajaiskuvaa ikätoveristaan Héloïsesta (Adèle Haenel). Tytön äiti (Valeria Golino) vannottaa, että työ on tehtävä salaa, sillä kapinallinen Héloïse vastustaa avioliittoaietta eikä suostu istumaan mallina. Niinpä Mariannen on esiinnyttävä seuraneitinä. Kävelyillä tuulisilla rannoilla hän tarkkailee kohteensa jokaista kasvonpiirrettä ja elettä. Ja Héloïse katsoo takaisin. Vähä vähältä naisten välille kasvaa yhteys, jännite ja halu.

Nuoren naisen muotokuva on läpeensä moderni ja silti tyylipuhdas epookkitulkinta, pakahduttavan tunnekylläinen, sensuelli ja vaivattoman älyllinen. Sciamma pohtii naisen roolia katseen kohteena ja taiteen objektina, rakkauden myyttejä ja kohtaloa. Hän näyttää, miten tuttu kuva muuttuu, kun katsojana ja kertojana on toinen nainen. Kuvaus on yksinkertaisuudessaan väkevää, samoin musiikin ja äänen käyttö. Viimeinen kohtaus salpaa hengen.

Anna Möttölä

  • Alkup. nimi: Portrait de la jeune fille en feu
  • Kieli: ranska
  • Tekstitys: ruotsi, suomi
  • Levittäjä: Cinemanse
  • Esityskopio: Cinemanse
  • Kuvaus: Claire Mathon
  • Leikkaus: Julien Lacheray

Yhteistyössä