Onko kaikki jo nähty? Sukella syvään päähän uuden ja yllättävän suomalaisen lyhyen muodon mukana. Tämä taiteen ja elokuvan ravisteleva liitto ei päästä katsojaa helpolla.
Kolossaalisen arkkitietokoneen rakenteissa digitaaliseen tapahtumahorisonttiin luhistuu singulariteetti. Algorytmi evoloituu surrealistiseksi virtaavaksi entiteetiksi, tavoittaen jotakin perustavanlaatuista ihmisyydestä, olemassaolosta ja maailmankaikkeudesta.
The Problem of the Hydra (Hydran ongelma) on kokeellinen lyhytdokumentti, joka käsittelee makean veden polyypin, hydran, aiheuttamia käytännöllisiä ja metafyysisiä ongelmia 1700-luvulta tähän päivään. Toisin kuin suurin osa eläimistä, Hydra vulgaris ei vanhene – lainkaan.
Unet sekoittuvat muistoihin katoamisen hetkellä. Toistuvat eleet ja näkymät piirtyvät tyhjyyteen kuolevan muotokuvassa.
Nintendopeli, kodeniini ja netti-BDSM sekoittuvat tässä minimalistisessa spekulaatiossa, kiertäen ja pyrkien kohti uutta sisäistä toiseutta.
Nuori Anon löytää kaiken digitaalisen, binäärisen juuren koulumatkalla New Yorkiin ja pääsee yllättävään johtopäätökseen.
Kuinka jäljittää kivun keskipiste, kun aika on muodostanut sen ympärille omat suojamuurinsa? Taiteilija yrittää ymmärtää oman identiteettinsä alkujuuria ja sukupolvelta toiselle periytynyttä surua matkaamalla vanhempiensa kanssa isoäidin kotikylään Kuolemajärvelle Karjalan tasavaltaan. Via Karelia on tutkimus ja matka, kotivideoiden ja käsin kehitetyn 16 mm filmin kanssa, rajan toiselle puolen ja takaisin.
Master Longclaws kertoo tarinan kutinasta, jota ei ihan ylety raapimaan. Siinä muotoaan ja nimeään vaihtava kynsitaiteilija Monster Longclonk etsii läheisyyttä vääristä paikoista.
Siimat näkyy, illuusio murtuu.
Shadow Codex on tutkielma kuvan ja tekstin todistusvoimasta sekä symbolien merkityksestä vankilan valvotussa ja suljetussa laitosympäristössä. Turun lääninvankilan (1835–2007) hylätyissä tiloissa kuvattu teos dokumentoi seiniin piirrettyjen, naarmutettujen, liimattujen ja poltettujen viestien kerrostumia. Elokuvan pulssia rytmittää John Cagen (1912–1992) vuonna 1964 säveltämä kuusiosainen teos ”Perilous Night”, jonka sanotaan olevan Cagen matka sielun yölliselle puolelle.
Teos muodostuu kahdesta erillisestä elokuvasta, jotka molemmat käsittelevät transsendentaalisia teemoja arkeologisten ja laittomien hautakaivausten kautta.
