Luxor (2020)

Humanitaarisissa kriiseissä traumatisoitunut lääkäri Hana (Andrea Riseborough) palaa Egyptin Luxoriin kahden työkeikan välissä. Syyrian sodan haavat ovat vielä tuoreessa muistissa, ja kohta pitäisi jatkaa samojen töiden parissa Jemenissä, vaikka muisti pätkii ja epävarmuus omista valinnoista ahdistaa. Tässä eräänlaisessa limbotilassa hän tapaa nuoruutensa rakkauden kohteen, arkeologi Sultanin (Karim Saleh), jonka työpäivät kuluvat pyramideja tutkiessa. Pussailuksihan se menee, vai meneekö? Voiko samaan jokeen astua kaksi kertaa, ja miten monta uutta mahdollisuutta ihminen voi saada?

Luxor on meditaatio ajan kulusta ja elämänvalinnoista. ”Epäröitkö ikinä haudattujen asioiden penkomista?” Hana kysyy Sutanilta ja tuntuu viittaavan sekä tämän työhön että yksityiselämään. Pyramidien keskellä ajan kulku tuntuu lähes fyysiseltä presenssiltä, joka voi tilanteesta riippuen joko asettaa oman elämän kipukohdat mittasuhteisiin tai tuntua tukahduttavalta painolta rinnassa. 

Ohjaaja Zeina Durran toinen täyspitkä elokuva on omintakeinen sekoitus pelkistettyä kerrontaa ja maagista realismia, joka luottaa päänäyttelijän hallittuun läsnäoloon.

Kira Schroeder

  • Kieli: arabia, englanti
  • Tekstitys: osittain englanti
  • Levittäjä: Totem Films
  • Kuvaus: Zelmira Gainza
  • Leikkaus: Andrea Chignoli, Matyas Fekete
  • Musiikki: Nascuy Linares
  • Äänisuunnittelu: Alexis Durant, Frédéric Le Louet
  • Lavastus: Mohamed Fakhry, Amr Shalaby
  • Pukusuunnittelu: Reem Salama
  • Maskeeraus: Bill Hazzam, Samah Saeed