Kukaan ei katso sinua silmiin (2022)

Vaikkei ohjaaja Jesse Jalonen itse tunnusta esikoiselokuvaansa mokumentiksi, on selvää, että Kukaan ei katso sinua silmiin purjehtii päättäväisin ottein kaukana dokumentaarisen ja fiktiivisen elokuvataiteen välisellä avomerellä. Teos on kuin vaihtoehtotodellisuudesta peräisin, ja vanhalla Nokia C5 -kännykällä kuvaamisesta juontuva visuaalinen rosoisuus on kuin ulottuvuusmatkailun videotiedostoon tuoma sivuoire.

Pelkästään kuvaustapa ei ole poikkeuksellinen, vaan myös koko korkea konsepti. Jalosen visioimassa maailmassa synnynnäinen sairaus aiheuttaa näkymättömyyttä ja puheen kuulumattomuutta. Sairaat voi nähdä ainoastaan kameran välityksellä ja kuulla mikrofonin avulla.

Vertauskuvallisuus on ilmeistä: näkymättömyys kytkeytyy paitsi yksinäisyyteen, myös osattomuuteen ja syrjäytymisriskiin laajemmin. Kun niin syndrooman nimen kuin historiallisten valokuvasarjojenkin kautta viitataan elävän kuvan esihistoriaan, asettuu kameratekniikan vaikutus tapaamme nähdä ja tulla nähdyksi paljonpuhuvaan valokeilaan.

Jalosen yhtä aikaa pohdiskelevan runollinen ja rohkean kokeellinen debyytti on ihmisen kokoista scifiä tehostespektaakkelien aikakaudella.

Valtteri Himmanen

  • Kieli: englanti, mandariinikiina, suomi
  • Tekstitys: englanti, suomi
  • Levittäjä: ELO Film School
  • Kuvaus: Jesse Jalonen
  • Leikkaus: Sanna Liinamaa
  • Äänisuunnittelu: Samuli Ala-Lahti
  • Lavastus: Jenni Nylander
  • Pukusuunnittelu: Mirva Mietala