Kajillionaire (2020)

Tytär on saanut kumman kasvatuksen. Hiukset ovat muodottoman pitkät, ääni monotoninen, ilmeitä ei juuri. Vanhemmat (Richard Jenkins ja Debra Winger) ovat outoja hekin. He ovat opettaneet tyttärensä huiputtamaan naapuruston vanhuksia ja nyysimään postilokeroista satunnaispaketteja kuin ninja. Tyttären nimi on Old Dolio, sekin jonkin vanhan lottovoittajan mukaan. Juuri muuta emme saa tietää, ja hyvä niin.

Heidän elämäänsä hallitsee raha, jota heillä ei ole. Säätö ei lopu, onhan maksettava vuokra.

Entisten indienuorten Kolmetoista-elokuvasta (2003) muistama ja muille Westworldistä tuttu Evan Rachel Wood tekee Old Doliona huippuroolin, jossa hänen on näyteltävä ei mitään.

Miranda July tunnetaan Suomessa etusijassa kirjailijana, kiitos Avokämmen-romaanin ja Uimakoulu-novellikokoelman käännösten. Ohjaaja-käsikirjoittajana hänen edellinen työnsä on The Future (R&A 2011). Kajillionairen tunnelmassa on vähän Charlie Kaufmanin houreisuutta ja Todd Solondzin pikimustaa, mutta Julyn kerronta on aukkoisempaa ja katse lämpimämpi.

Kajillionaire ehkä vaikuttaa geneeriseltä Sundance-indieltä, mutta pinta ja asetelma hämää. Se on tyylitelty ja outo työ – paitsi mistäpä tässäkään olisi kyse jos ei rahasta ja rakkaudesta.

Oskari Onninen

  • Kieli: englanti
  • Levittäjä: Park Circus
  • Kuvaus: Sebastian Winterø
  • Leikkaus: Jennifer Vecchiarello
  • Musiikki: Emile Mosseri
  • Äänisuunnittelu: Kent Sparling, Bjorn Ole Schroeder, Doug Winningham, Tony Villaflor
  • Lavastus: Sam Lisenco, Jessica Shorten, Devynne Lauchner
  • Pukusuunnittelu: Jennifer Johnson
  • Maskeeraus: Vicky Lee Chan, Karen Bartek, Kathleen Karridene, Katalin Urszuly, Cindy Welles