It Must Be Heaven (2019)

”Tällaista elokuvaa emme aio Palestiinasta tehdä”, pariisilainen tuottaja toteaa. ”Se ei ole riittävän palestiinalainen”, hän perustelee. Vasta pitkän puheenvuoron jälkeen hän kysyy, ymmärtääkö keskustelukumppani ranskaa.
 
Palestiinalaisohjaaja Elia Suleimanin uutuus on Nasaretiin, Pariisiin ja New Yorkiin sijoittuva komedia. Cannes-palkittu ohjaaja etsii rahoitusta kotiseutuaan käsittelevälle elokuvalle eri puolilta maailmaa ja ajautuu samalla kummallisesta kohtaamisesta toiseen.
 
It Must Be Heaven etenee tiiviinä vinjetteinä. Se havainnoi satunnaisia kohtaamisia tutkien samalla Palestiinaa ja palestiinalaisuutta. Vuosikymmeniä jatkunut konflikti on tehnyt palestiinalaisten arjesta absurdia: näky naisesta israelilaisen sotilasajoneuvon takapenkillä silmät sidottuina ei jätä Suleimania rauhaan.
 
Yllättävistä sattumista ja ohikiitävistä hetkistä syntyy hillittömän koomisia kohtauksia: poliisien baletti tasapainoskoottereilla, tankit aution Pariisin kaduilla ja hampaisiin asti aseistetut amerikkalaiset supermarketissa.
 
Suleimanin tyyliä ei suotta ole verrattu Jacques Tatin, Charles Chaplinin ja Buster Keatonin terävään ja sanattomaan komediailmaisuun. Uutuudessa hän ei montaa sanaa lausu, ilmeikkäät kulmakarvat ja lakonisuudessaan hupaisa tuijotus puhuvat omaa kieltään.
 
Susanna Peltonen

  • Kieli: arabia, englanti, espanja, heprea, ranska
  • Tekstitys: osittain englanti
  • Levittäjä: Wild Bunch
  • Kuvaus: Sofian El Fani
  • Leikkaus: Véronique Lange
  • Äänisuunnittelu: Laure-Anne Darras, Olivier Touche
  • Lavastus: Caroline Adler

Yhteistyössä