If It Were Love (2020)

Aika ja liike ovat sijoiltaan Patric Chihan dokumentissa If It Were Love. Tummasävyinen elokuva puhaltaa koreografi Gisèle Viennen 1990-luvun alun reiveihin sijoittuvan Crowd-nykytanssiteoksen huuruisen hengen valkokankaalle. Taitavan dokumentaristin käsissä teoksen taustat ja pitkän kiertueen vaikutukset tanssijoiden keskinäisiin suhteisiin avautuvat hitaasti ja kiusoitellen. Kuka vaikuttaa keneen: tanssijat esittämiinsä hahmoihin vai hahmot tanssijoihin?
 
Suomessakin viime vuonna nähdyssä Crowdissa joukko Fila-huppareihin, pilottitakkeihin ja vyölaukkuihin pukeutuneita tanssijoita saapuu parhaisiin bileisiin ikinä – tai sitten armottomaan yhteiseen painajaiseen. Valotikut loistavat ja hiki lentää, kun ekstaattiset reivaajat etsivät yhteyttä itseensä ja toisiinsa. Toisin kuin teknobileissä yleensä, vapautusta ei ole. Liike on äärimmilleen hidastettua ja toisteisen nykivää, ja kaiken yllä leijuu uhka bileiden päättymisestä.
 
Berliinin elokuvajuhlilla parhaan dokumentin Teddy-palkinnon voittaneessa If It Were Lovessa ja himon ja hallinnan dynamiikkaa tutkivassa Crowdissa reivit näyttäytyvät rituaalina ja tietoisena arkirytmin hylkäämisenä. Kun tanssijat pohtivat esittämiään hahmoja, Crowd sekä selittyy että päätyy vielä salaperäisemmille kierroksille. Vastustamattomat trance- ja teknobiisit viskaavat ajassa taaksepäin ja jättävät sinne, transsiin.
 
Henna Raatikainen

  • Alkup. nimi: Si c'était de l'amour
  • Kieli: englanti, ranska, ruotsi
  • Tekstitys: osittain englanti
  • Levittäjä: Best Friend Forever
  • Kuvaus: Jordane Chouzenoux
  • Leikkaus: Anna Riche
  • Äänisuunnittelu: Pierre Bompy

Yhteistyössä