Halston (2019)

Hatut tekevät miehen, mutta myös naisen käyttämä päähine voi muuttaa elämän. Mokkanahan ja kalsarivapaiden onepiece-mallistojen tuleva kuningas, Roy Halston Frowick, voi kiittää Jacqueline Kennedyn hattumakua paljosta. Kennedy-hyväksynnän saaneesta pilleriluomuksesta ei ole monta askelta muodin huipulle ja Halston jos kuka oli rivakka harppomaan.

Luovien ja varakkaiden etuoikeudeksi varatussa eksentrisyydessä piehtaroinut Halston keskittyi visioissaan naisen vartaloon. Uusi minimalistinen tyyli kevensi, mutta paljasti tarpeeksi, jotta kriitikot rakastivat ja julkimot käyttivät. Halston kasvoi käsitteenä, mutta jäi vauhdissa jälkeen miehen kunnianhimolle, megalomanialle ja kontrollintarpeelle. Työskentely vaati olosuhteet, joissa alaiset oli värikoordinoitu ja kävelykuviot synkronoitu. Elämän oli oltava show’ta, vaikka kukaan ei katsonut.
Paitsi nyt, tietysti.

Frédéric Tchengin dokumentissa tapaamme pojan Iowasta. 70- ja 80-lukujen jetset-kuvioista sukelletaan Halstonin lähipiiriin – usein ilman näkyvää eroa – muotisuunnittelijan raivatessa tietään kohti omaa tuhoaan. Miehen suosimat mallit ja miestä suosineet julkkikset puhuvat suunsa puhtaaksi, mutta juuri kellään ei ole vastauksia.

Minna Saarinen

  • Alkup. nimi:
  • Kieli: englanti
  • Tekstitys: N/A
  • Levittäjä: NonStop Entertainment
  • Esityskopio: NonStop Entertainment
  • Kuvaus: Chris W. Johnson
  • Leikkaus: Èlia Gasull Balada, Frédérick Tcheng
  • Musiikki: Stanley Clarke
  • Äänisuunnittelu: Tom Efinger
  • Lavastus: Markus Kirschner

Yhteistyössä