Diamantino (2018)

Tämän kreisin portugalilaiselokuvan parissa tuskin tulee tylsää – niin vilkkaasti se tarjoilee juonikiemuroita, kujeilua ja visuaalisia ärsykkeitä. Joidenkin mielestä se pitäisi nähdä tietämättä juonesta mitään, yllätys on sen vahvuus. Jos kuulut tähän joukkoon, lopeta lukeminen ja katso Diamantino ennen kavereitasi.

Jos uteliaisuutesi heräsi, paljastetaan, että elokuvaan mahtuu niin jättikoiria pomppimassa vaaleanpunaisessa pölyssä kuin Euroopan ajankohtaisia kriisejä Brexitistä pakolaisten kohtaloon. Onpa mukana myös rahanpesua, sukupuolien sekoittumista ja suuria tunteita. Kaiken keskiössä on Portugalin jalkapallostara Diamantino Matamouros (Carloto Cotta). Maanmiestään Ronaldoa ulkoisesti muistuttava salskea nuorukainen on lahjakas pelaaja, mutta mieleltään lapsen tasolla. Hänen suuressa sydämessään on kritiikittä tilaa kaikille.

Ohjaajat Gabriel Abrantes ja Daniel Schmidt käsittelevät aihekavalkadiaan kieli poskessa. Meininki on kepeää ja oivaltavaa, välillä hämmentävää, joskus jopa arveluttavaa. Lopputuloksessa kriitikot ovat nähneet löyhää yhtäläisyyttä John Watersin, Pedro Almodóvarin ja Gregg Arakin töihin. Cotta on mainio päähenkilönä, jonka nimi tarkoittaa timanttia ja miekkasankaria.

Katariina Rönnqvist

  • Alkup. nimi:
  • Kieli: portugali
  • Tekstitys: englanti
  • Levittäjä: Charades
  • Kopion lähde: Charades
  • Kuvaus: Charles Ackley Anderson
  • Musiikki: Ulysse Klotz, Adriana Holtz
  • Leikkaus: Raphaëlle Martin-Holger, Gabriel Abrantes, Daniel Schmidt