Dear Son (2018)

On myöhä, mutta isä tuijottaa yhä tietokoneen kelmeää ruutua ja yrittää selvittää, miten helpottaa ainoan lapsensa oloa. Vakava, kalpea poika löntystää vanhempien makuuhuoneen ohi hakemaan vettä keittiöstä, toivottaa isälle hyvää yötä ja palaa huoneeseensa. Isä ei aavista, että ihan kohta perheen tavallisen turvallinen arki räjähtää käsiin.

Isä on eläkkeelle pääsyä odotteleva Riadh (Mohamed Dhrif), joka elää vaimonsa Nazlin (Mouna Mejri) ja 19-vuotiaan Sami-poikansa (Zakaria Ben Ayed) kanssa taloudellisesti niukkaa arkea Tunisiassa. Rahaa enemmän huolettavat Samin mystiset migreenikohtaukset. Poika stressaa lähestyviä ylioppilaskirjoituksia, vanhemmat päättelevät. Menestys kirjoituksissa kun avaa oven yliopistoon ja helppoon elämään. Sami on kuitenkin jo valinnut toisen tien.

Yhteistyössä Dardennen veljesten kanssa tuotettu elokuva tarttuu ajankohtaiseen teemaan, ääri-islamismiin. Ohjaaja Mohammed Ben Attia lähestyy aihetta niin kiihkottomasti ja hienovaraisesti, että alussa elokuvaa voisi pitää sukupolvikuilua käsittelevänä perhedraamana. Keskiössä ei ole yhteiskunnastamme vieraantuva Sami, vaan tämän omistautunut ja ylihuolehtiva isä, joka herättää sekä sääliä että sympatiaa. Mitä jää jäljelle, kun maailma ja perhe – sellaisina kuin ne kuvittelimme – murenevat ympäriltämme?

Anna-Sofia Joro

  • Alkup. nimi: Weldi
  • Kieli: tunisian arabia
  • Tekstitys: englanti
  • Levittäjä: Luxbox
  • Kopion lähde: Luxbox
  • Kuvaus: Frédéric Noirhomme
  • Musiikki: Omar Aloulou
  • Leikkaus: Nadia Ben Rachid