Comedy Queen (2022)

Comedy Queen on kertomus äitinsä kriittisessä iässä menettäneestä Sashasta (Sigrid Johnson). Masentuneena, itkuisena ja lopulta itsetuhoisena Sashan mieleen piirtynyt äiti toimii hänelle anti-idolina – Sasha päättää ryhtyä kaikeksi muuksi, kuin mitä äiti oli, sillä hän haluaa pysyä elossa. Syntyy neljän kohdan selviytymislista: hiukset on leikattava, kirjoja ei saa lukea, mistään elävästä ei tule huolehtia, ja on ryhdyttävä kaikkien aikojen koomikoksi.

Comedy Queen perustuu psykologi Jenny Jägerfeldin samannimiseen romaaniin. Se näyttää, kuinka vaikeaa surun käsittely voi olla, kun sen on kohdannut perhe, jonka jäsenet käsittelevät tuskaansa eri tavoin. Elokuva kuvaa hienosti myös tilanteita, joissa läheiset ja ystävät joutuvat peittämään oman onnensa suojellakseen tragedian kohdannutta.

Koko näyttelijäkaarti on työssään ihailtavan uskottava ja arkinen. Erityisesti lapsinäyttelijöiden, Johnsonin ja hänen parasta ystäväänsä näyttelevän Elle Tauren oleminen tuo pintaan oman teini-iän ja sen surut. Tuntuu, että elokuva on tehty lapset edellä.

John Denverin Take Me Home, Country Roads saa jo itsessään kyyneliin. Lopun kohtaus aiheuttaa vuolaan kyynelvirran, joka huuhtoo tuskan ja surun ainakin hetkeksi pois ja antaa tilaa ilolle, huumorille.

Arda Yildirim

Ahdistus, Itsemurha
  • Kieli: ruotsi
  • Tekstitys: englanti
  • Levittäjä: SF Studios
  • Kuvaus: Simon Pramsten
  • Leikkaus: Andreas Nilsson
  • Musiikki: Irya Gmeyner, Martin Hederos
  • Äänisuunnittelu: Martin Mighetto
  • Lavastus: Marika Åkerblom
  • Pukusuunnittelu: Emelie Henriksson
  • Maskeeraus: Helene Norberg

Yhteistyössä