Cold War (2018)

Rakkauden perässä muutetaan pitkin maita ja mantuja. Harva elokuva näyttää rakkauden rajoja rikkovan voiman niin kuin Cold War, jossa tunnetta ei pysäytä edes Eurooppaa halkova rautaesirippu. Silti myös rakkauden ongelmat ovat ja pysyvät, soi taustalla sitten jazz tai kansanlaulut.

Elokuva alkaa toisen maailmansodan jälkeen Puolan maaseudulla. Kansansävelmiä esittävään tyttökuoroonsa laulajia etsivä Wictor (Tomasz Kot) ihastuu esiintymään tulleeseen Zulaan (Joanna Kulig). Epäsuhdan parin välille syttynyt leimu kuljettaa heitä puolentoista vuosikymmenen aikana eri puolille Eurooppaa.

Cannesissa parhaan ohjauksen palkinnon voittanut elokuva alkaa 1940-luvun lopulla ja päättyy 1960- luvun alkuun. Paweł Pawlikowskille Oscar-palkinnon tuoneen Idan (R&A 2014) tavoin myös Cold War on yhtä aikaa musertavan surumielinen ja henkeäsalpaavan kaunis. Puolalaismestarin kuvaaja Łukasz Żal loihtii henkeäsalpaavia kuvia, jotka jäävät väijymään mielen perukoille.

Värimaailman lisäksi puolalaisohjaajan kahta teosta yhdistää niiden epäsentimentaalisuus, jota voi erehtyä pitämään jopa kylmyytenä. Vaikka uutuusteos kertoo rakkaudesta, se enemmänkin peittää kuin korostaa henkilöidensä tunteita. Samalla se kirpaisee syvemmältä kuin perinteinen rakkaustarina koskaan kykenisi.

Kun kalpea rakkaustarina päättyy, se todella päättyy.

Janne Sundqvist

  • Alkup. nimi: Zimna wojna
  • Kieli: puola, ranska
  • Tekstitys: ruotsi, suomi
  • Levittäjä: Finnkino
  • Kopion lähde: Finnkino
  • Kuvaus: Łukasz Żal
  • Musiikki: Marcin Masecki
  • Leikkaus: Jarosław Kamiński