Candyman (2021)

Alussa oli Clive Barkerin kauhunovelli The Forbidden, joka punoi yhteen graffitit, urbaanit legendat ja suurkaupunkien köyhimpien asuinalueiden olosuhteet. Vuoden 1992 Candyman-elokuvassaan (R&A 1993) Bernard Rose siirsi tapahtumat Chicagon rapistuneeseen Cambrini-Green-lähiöön nostaen pintaan USA:n rodulliset jännitteet.

Jordan Peele tarttui ideaan tuottajan ominaisuudessa ja alkoi kehitellä käsikirjoitusta Nia DaCostan kanssa. Uusi elokuva jatkaa Rosen elokuvan tarinaa 27 vuotta edellisten tapahtumien jälkeen. Nyt keskiössä on kunnianhimoinen taiteilija Anthony McCoy (Yahya Abdul-Mateen II) ja hänen naisystävänsä, galleristi Brianna Cartwright (Teyonah Parris). Urbaani legenda herättää Anthonyn mielenkiinnon ja johtaa hänet etsimään inspiraatiota näyttelylleen Cambrini-Greenista. Pian hän saa kuulla lisää tarinoita Candymanista, joka houkutteli lapsia partaterillä terästetyillä makeisilla.

Anthonyn luomisinto syttyy, ja näyttely valmistuu, mutta samalla ampiaisen pistosta alkanut rupi leviää hänen ihollaan. Pian alkaa levitä myös näyttelyn kuvittama legenda. Yhä useampi lausuu Candymanin nimen viisi kertaa peilin edessä, haamun koukkukäsi heiluu ja ruumispinot kasvavat.

Nia DaCostan iskevän ohjauksen voimakas visuaalisuus tehostaa Anthonyn synkkää syöksykierrettä ja maustaa Candyman-mytologiaa moderneilla teemoilla köyhien alueiden keskiluokkaistumisesta, taidemaailman teennäisyydestä, rotujännitteiden luomasta väkivallan kierteestä ja poliisiväkivallasta.

Pekka Lanerva

Väkivalta
  • Kieli: englanti
  • Levittäjä: SF Studios
  • Kuvaus: John Guleserian
  • Leikkaus: Catrin Hedström
  • Musiikki: Robert Aiki Aubrey Lowe
  • Äänisuunnittelu: Chris Diebold, Michael Babcock, Jeff Sawyer, Ian Herzon
  • Lavastus: Cara Brower, Jami Primmer
  • Pukusuunnittelu: Lizzie Cook
  • Maskeeraus: Aimee Lippert