Beats (2019)

Kesä, 1994. Jossain päin Skotlannin Länsi-Lothiania betonisillan alla luukutetaan acid housea, breakbeatia ja happy hardcorea Ford Fiestoista ja Escorteista. Kappa, kolme raitaa ja Sergio Tacchinin tuulipuvut – 90-luku on täällä ja nyt.

Johnno ja Spanner viettävät kenties viimeistä kesäänsä yhdessä. Kaverusten väliin on kiilannut uusi elämä, sillä Johnnon on pian muutettava äitinsä ja poliisi-isäpuolensa kanssa jonnekin muoviselle esikaupunkialueelle johonkin steriiliin rivitaloasuntoon. Spannerin kohtalona lienee jäädä ottamaan turpaan sadistiselta ja diilaavalta isobroidiltaan Fidolta, mutta sitä voi murehtia myöhemmin: kohta alkavat reivit.

Brian Welshin Beats on katkeransuloinen kertomus ystävyyden hauraudesta ja reivikulttuurin vääjäämättömästä muutoksesta. Se on aikakapseli, jonka sisälle on vangittu jotain täysin iätöntä. Upeissa mustavalkoisissa kuvissa hymynaamat hohtavat neonkeltaisina ja pilottitakeissa sykkivät oranssit sydämet. Ekstaattinen soundtrack on täydellisyyttä äänenä eikä Leftfieldin Song of Life ole koskaan soinut näin oikeassa paikassa näin oikeaan aikaan.

Kuten Spanner sanoo: “Tämä on minun etuoikeuteni. Tulevaisuus, jonka minä ansaitsen.”

Mikko Raatikainen

  • Alkup. nimi:
  • Kieli: englanti
  • Tekstitys: englanti
  • Levittäjä: Wild Bunch
  • Esityskopio: Wild Bunch
  • Kuvaus: Benjamin Kracun
  • Leikkaus: Robin Hill

Yhteistyössä