Apples (2020)

Pandemiasta on tullut arkea. Tartunnan saaneiden määrä jatkaa kasvuaan, mutta tilanteeseen on totuttu, sairastuneet saavat apua ja elämä jatkuu. Kuulostaako tutulta? Tämä on kuitenkin toisenlainen tauti, vaikkakin pohjimmiltaan ajallemme aivan yhtä keskeinen.

Kreikkalaisen elokuvan ylistetyn “oudon aallon” jatkumoon asettuvan Applesin maailma on kevyen absurdi, lempeä analoginen dystopia. Ihmisiä löydetään muistinsa menettäneinä kaupungilta ja siirretään hoitolaitokseen, josta onnekkaimpia tulevat läheiset noutamaan kotiin. Arisia (Aris Servetalis) ei kaipaa kukaan, joten hän pääsee rehabilitaatio-ohjelmaan, jossa tavoitteeksi otetaan uusi elämä uusine muistoineen. Olennaista on ottaa polaroid-kuva kaikista kokemuksista, joita lääkärit määräävät suorittamaan.

Giórgos Lánthimosin apulaisohjaajana Dogtoothissa (R&A 2010) aloittaneen Christos Nikoun debyytti on pakkokatsottavaa oppimestarin elokuvien ystäville. Yhtä lailla Apples muistuttaa Charlie Kaufmanin visioista, erityisesti Tahrattomasta mielestä (2004) muistamisen ja unohtamisen sekä rakkauden menettämisen teemoineen. Ennen kaikkea se saa pohtimaan elämäntapaamme: miksi määritämme muistomme ja identiteettimme kuviemme kautta?
 
Suvi Heino

  • Alkup. nimi: Mila
  • Kieli: englanti, kreikka
  • Tekstitys: englanti
  • Levittäjä: Scanbox Entertainment
  • Kuvaus: Bartosz Swiniarski
  • Leikkaus: Giorgos Zafeiris
  • Musiikki: Alexander Voulgaris
  • Äänisuunnittelu: Leandros Ntounis, Nikos Drakos, Rudi Jesenicnik, Saso Kalan, Chara Konstadara, Kostas Koutelidakis, Tom Lemajic, Nikos Linardopoulos
  • Lavastus: Efi Birba
  • Pukusuunnittelu: Dimitra Liakoura
  • Maskeeraus: Kyriaky Melidou

Yhteistyössä