”Eikös alle 16-vuotiaiden seksi ole laitonta?!”
”Vammaisille henkilöille ei kehity samanlaista seksuaalista halua kuin vammattomille”
”Mikset vain pysy naisena, kun silloin on niin paljon helpompi vietellä miehiä?”
Nuoret kohtaavat paljon seksuaalisuuteen liittyviä ennakkoluuloja. Varsinkin jos sattuvat kuulumaan johonkin vähemmistöön, niin seksuaalisuutta helposti ohjataan ja kontrolloidaan.
Usein syynä on puhtaasti tiedon ja ymmärryksen puute. Haluttomuus kysyä ja kuunnella niitä joita asia koskee. Kyvyttömyyttä antaa ääni niille, jotka on tähän asti vaiennettu. Pelkoa muuttuvaa ihmiskäsitystä kohtaan. Ihmiskäsitystä, jossa jokaisella meistä olisi yhä vahvempi käsitys omista oikeuksistamme osana yhteiskuntaa. Oikeus hyvään elämään, jossa jokaisella meillä on tilaa löytää vastaukset itsestämme, ei itsemme ulkopuolelta muilta lupaa kysyen. Saanko olla? Mitä pitäisi olla?
Joko nuoria ei nähdä seksuaalisina olentoina, tai vastavuoroisesti nuoret nähdään niin seksuaalisina, että on tarpeellista ryhtyä hillitseviin ja pelotteleviin toimiin. Seksuaalikasvatuksessakin keskitytään helposti lähinnä saarnaamaan seksin vaaroista ja unohdetaan, että seksistä ja seksuaalisuudesta on myös oikeus nauttia.
Myös vammaisiin ihmisiin liittyy edelleen vahvoja tabuja seksuaalisuuden puuttumisesta, siksi esimerkiksi seksuaalikasvatuksen ei katsota kuuluvan vammaisille. Ei vaikka jokaisella on oikeus saada tietoa seksuaalisuudesta. Kasvatuksen puuttuessa vammaiset saattavat itsekin sisäistää tämän syrjinnän ja ajatella, etteivät kelpaa kumppaneiksi, puolisoiksi tai rakastajiksi. Vammaisten näkymättömyys vaikuttaa myös vammattomien käsityksiin siitä, voiko vammaista ajatella mahdollisena kumppanina. Vammaisten on myös vaikeampi, ellei mahdoton, saada lupaa hedelmöityshoitoihin tai adoptioon.
Transihmiset taas saatetaan nähdä joko pelkästään seksiobjekteina genitaaliensa kautta tai toisaalta seksuaalittomina henkilöinä, joita ei voisi pitää haluttavina tai jotka eivät kykenisi olemaan suhteessa tai seksuaalisia. Ihmisten sukupuolta saatetaan kyseenalaistaa sillä käsityksellä, että transihminen olisi esimerkiksi vain ”sairas” lesbo tai homo, fetisisti tai tahtoisi elää omaksi kokemassaan sukupuolessaan vain seksin takia. Transihmisyys myös usein nähdään yhtenä seksuaalisuuden muotona, vaikka kyse on sukupuolesta.
Väestöliiton ja Rakkautta & Anarkiaa-festivaalin yhteistyöelokuvasarjassa ”Kenelle seksi kuuluu” halutaan herättää keskustelua niistä seksuaalioikeuksista, jotka usein jäävät keskustelussa varjoon, tai jotka usein ymmärretään väärin. Puheenvuoron saavat ne, jotka liian usein hiljennetään.
Jani Toivola
Kuva elokuvasta KIKI. Muut sarjaan kuuluvat elokuvat ovat ME TOO, WHO’S GONNA LOVE ME NOW?, sekä lyhytelokuvanäytös FILMMAKER IN FOCUS: NINJA THYBERG. Liittymällä Väestöliiton Facebook-tapahtumaan, kuulet sarjan ajankohtaiset kuulumiset.
