SAATANALLISET SÄKEET
Tämä on niin kauhea elokuva, että sitä ei melkein voi katsoa. Kauhea ja hyvä. Maria on teini, joka kasvaa ankarassa, kristityssä lahkolaisperheessä. Kaikki on tyrmeän äidin mielestä syntiä ja kantansa tämä tekee selväksi huutamalla ja noitumalla. Isä on tossukasti hiljaa.
Saarnaajataitoihinsa rakastunut pappi heittää rippikoulussa bensaa laineille. Hän lietsoo nuoria kieltäytymään elämästä ja antamaan itsensä jumalalle. Ja Mariahan antautuu. Hiutuu hiljaksiin, kiusatun teini-ikäisen vimmalla, kirjaimellisesti.
Pistää niin vihaksi, etten tiedä miten olisin. Elokuvassa on paljon teemoja, mutta en ajattele, näen vain sen Marian. Saksalaisen Dietrich Bruggemannin STATIONS OF THE CROSS on armoton.
20-09 18.30 Orion
23-09 16.00 Bio Rex
27-09 13.45 Orion
Michael Jackson Serbiassa
Serbialaiset elokuvat ovat heikko kohtani. En oikein tiedä miksi. Tarinat ovat aika arkisia ja ihmiset jotenkin hikisiä: miehet epämääräisessä keski-iässä keikkuvia juroja jässiköitä, naiset niskannakkelijoita. Ja lopputulemat tarinoissa milloin mitäkin, joskus komeita, joskus vain ihan kivoja.
Mutta jotenkin se vaan on kuin kotiin astuisi, kun ne jässikät alkavat pumeltaa ihme asioitaan. Niin kuin nyt tässäkin, Darko Lungulovn elokuvassa MONUMENT TO MICHAEL JACKSON. Tämä on just sellaista R&A-pikkukivaa. Maailma ei tästä filmistä parane, mutta ei kyllä huonommaksikaan käy. Aikansa koheltavat, pikkukaupungin miehet ja maaliin päästään, vaikkei ihan odotetunkaltaiseen.
20-09 21.00Andorra
23-09 18.30Kino Engel 2
Ydinvoimaa ja rakkautta
Rebecca Zlotowskin GRAND CENTRAL tulee hurmaavan lähelle. Se kertoo ihan oikeista ihmisistä ihan oikeassa elämässä. Se on arkinen kuin kauppakassi ja lämmin kuin kesätuuli iholla.
Ja se näytellään niin hyvin, kuinkas muuten: pääosissa Tahar Rahim (Profeetta ja Menneisyys) ja Léa Seydoux (Adelen elämä 1 ja 2). Tarina on julma ja kaunis. Poika menee töihin ydinvoimalaan kun muuta työtä ei ole tarjolla. Tyttö on jo siellä töissä, mutta toisen kihlattu. Ja mitä sitten tapahtuukaan.
Komeasti Zlotowski törmäyttää kaksi maailmaa. Kesäinen heinäniitty, vesisade, puhelias ja kiinteä työläisyhteisö = elämä. Kliininen voimala, vaarallinen työ, hermoja raastava säteilyn pelko = kuolema. Ja siinä välissä luvaton intohimo, rakkaus.
Yhdessä kohtauksessa lauletaan vanhaa iskelmää Maladie d’amour. Niinpä. Hellekesän jälkeen tämä on just se elokuva.
20-09 16.00 Bio Rex
24-09 12.00 Kinopalatsi 8
25-09 21.00 Kinopalatsi 8
Heviä Islannista
Ragnar Bragasonin METALHEAD on tarina perheen surusta ja siitä miten suru melkein murskaa kaikki perheenjäsenet. Siinä on samantyyppinen idea kuin amerikkalaisen Joyce Carol Oatesin mestarillisessa romaanissa We were the Mulvaneys. Että yksi paha tapahtuma muuttaa kaiken, menneen ja tulevan. Paitsi että Metalhead päättyy toisin kun Oatesin perhetarina.
Metalheadista ei voi kirjoittaa kertomatta liikaa. Voi toki todeta, että se on mainio kasvutarina. Ei se kaikkein tavanomaisin, loppuratkaisultaankaan. Mutta ihan hemmetin voimaannuttava. Sanalla sanoen: hevi. Suosittelen.
20-09 21.00 Kinopalatsi 6
21-09 18.15 Dubrovnik (Andorra)
Jaana Semeri
Kuva elokuvasta Grand Central
