Jaanan katselussa Bernie, Holy Motors ja Sister.

Freezing Miss Daisy
Meitä katsojia naurattaa kovasti. Bernie, Richard Linklaterin tositarinaan pohjautuva elokuva pikkukaupungin lemmikistä, josta tulee murhaaja, on vakavasta aiheestaan huolimatta perin hilpeä.

Meitä ei edes nolota naureskelu. Olemme valmiit uskomaan kaupunkilaisten pyhää todistusta siitä, että Bernie oli hyvä ja uhri paha. Asiaa auttaa se, että melkein kaikki elokuvan sivuhenkilöt ovat aitoja ihmisiä, Bernien tuttuja. Ja he ovat aivan pistämättömiä tyyppejä, olemukseltaan ja puheissaan.

Meitä kiihottaa se, että he kehtaavat olla Bernien puolella. Mehän emme tiedä, onko Bernie vain uskomaton manipulaattori vai oliko murha todella ”vahinko”. On jännittävää olla poliittisesti epäkorrekti ja liittyä kuoroon, vihaamaan rikasta, kiukkuista eukkoa, joka kiusasi niin mukavaa Bernietä. Sen kuuluisan viimeisenkin kerran.

Tehtävä Pariisissa

Katselen miestä, jota kuljetetaan limusiinilla ympäri Pariisia. Mies suorittaa omituisia tehtäviä: kerjää mummona kadulla, tanssii hyperteknisessä latexpuvussa, tappaa ja tulee tapetuksi. Päivän päätteeksi mies päätyy eläimelliseen seuraan, aivan toiseen paikkaan mistä aamulla lähti. Oletan, että sama meno jatkuu seuraavana päivänä.

En ole varma ymmärränkö mitä tällä kaikella tahdotaan sanoa. Kyse lienee teeskentelemiseen, roolin vaihtoon ja esiintymiseen pakottavan elämäntavan metaforasta ja sen kritiikistä.

En edes tiedä pidänkö tästä. Mutta katselen lumoutuneena. Sillä Holy Motors on täysverinen elokuva: komea, huumaava, taikuutta. Ohjaaja Leos Carax ja pääosanesittäjä Denis Lavant ovat aina olleet lievästi ilmaistuna luova yhdistelmä. Mitähän seuraavaksi?

Poika ja sen sisko

Näin karua Sveitsiä ei usein näe. Hiihtokeskuslumien juurella, ankeassa betonikaupungissa, elelee poika ja sen sisko. Poika varastelee hengenpitimiksi turistien eväitä ja välineitä. Eväät syödään siskon kanssa, sukset ja muut diilataan eteenpäin.

Poika on kaksikon neuvokas, vaikka selvästi nuorempi. Sisko ei oikein tiedä mitä haluaisi, ei ainakaan poikaa lähistölle, ei aina. Jossain vaiheessa selviää syykin kaksikon vaikeaan suhteeseen. Mutta mitään ratkaisua Ursula Meier ei elokuvassaan Sister tarjoile.

Pidän elokuvasta paljon. Uskon sen maailmaan ja ihmisiin. Arvostan ohjaajan kykyä nähdä tavallisuuden kuoren taakse. Elokuvateatterista ulos kävellessäni mietin sitä, miten jokainen ihminen on enemmän ja rakentuu vaikeammin kuin olettaisi.

Jaana Semeri

PS. Muista myös: Idiot, Whores’ Glory